Kuntotarkastajan korvausvastuu vahingosta nousee esille yleensä silloin, kun kuntotarkastetusta kohteesta löytyy kaupan teon jälkeen virhe, jota ei ole mainittu kuntotarkastusraportissa. Laki edellyttää, että kuntotarkastaja tekee työnsä ammattitaidolla ja huolellisesti. Tarkastuksen tilaajalla on oikeus vaatia hyvitystä, jos tarkastus on suoritettu ammattitaidottomasti, huolimattomasti tai jos tarkastuksessa on tehty virheitä ja mikäli virheitä ei korjata kuntotarkastusraporttiin kohtuullisen ajan kuluessa. Kuntotarkastuksen virheestä aiheutuu vahinkoa tyypillisesti ostajalle, kun ostaja kuntotarkastukseen luottaen maksaa kohteesta liian suuren kauppahinnan ja virheen tultua esiin vaatii hinnanalennusta. Hinnanalennus ei kuitenkaan välttämättä ole kuntotarkastajan korvausvastuulle kuuluva vahinko, sillä mikäli virhe olisi ollut tiedossa ennen kaupantekoa, olisi myyjä todennäköisesti joka tapauksessa joutunut alentamaan kohteen kauppahintaa virhettä vastaavasti. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisesta kaupan purkamisesta tai oikeudenkäynneistä aiheutuvat kustannukset ovat tyypillisesti kuntotarkastajan korvausvastuulle kuuluvia vahinkoja. Kuntotarkastuksen tilaajan ollessa kuluttaja, toimeksisaaja vastaa työstään kuluttajansuojalain mukaisesti.
Kuluttajansuojalaki – 8 luku – Eräät kuluttajapalvelussopimukset
20 § ”Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.”